tiistai 8. joulukuuta 2015

LUUKKU 8 - TBT ALBANIA

Image and video hosting by TinyPic
   Huomasin just, että eilisen luukku jäi avaamatta. Joko mulla oli niin paljon tekemistä, että en kerenny postaan tai päätin kostaa täällä sen, että sain aamulla pahan suklaan kalenterista. The world may never know... Jokatapauksessa tänään tiistain kunniaksi on throwback tuesday ja ekan tbt:n aihe on Albania.
Image and video hosting by TinyPic
   Mun vanhassa koulussa oli muutamana vuonna projekti, missä keväällä mentiin Albaniaan tekemään kehitysyhteistyötä. Albania ei ihan tavallinen matkailukohde ole, joten olin tosi innoissani, että pääsen johonkin "eksoottisempaan" maahan. Syy, miks tätä postausta kirjotan ei ole se, että haluaisin esitellä maata. Reissu opetti paljon asioita ja näin suuren kulutusjuhlan alla haluan muistuttaa miten hyvin meillä on asiat.
Image and video hosting by TinyPic
   Reissun ajankohta oli maalis-huhti vaihde 2012.  Lähtökohtasesti lähin tekeen hyvää ja oleen muutaman päivän poissa koulusta, mutta sillon 15 vuotiaana en osannut arvata, millasen jäljen matka jättää.
Image and video hosting by TinyPic
   Meidän missio Albaniassa oli kertoa paikallisille lapsille ja nuorille hygieniasta, sekä viedä uusia leluja yms. niille. Suunnitelmat muuttui paikan päällä moneen kertaan ja lopulta käytiin muutamassa päiväkodissa, lukiossa, kirkolla ja jossain iltapäiväkerhomaisessa paikassa. Meillä oli muutama näytelmä, joidenka avulla koitettiin kertoa jotain hampaiden pesusta ja haavan hoidosta. Oli hauskaa, miten hassu pupu-porkkana-mansikka esitys upposi kaiken ikäsiin, vaikka tosiaan yhteistä kieltä ei ollu.
Image and video hosting by TinyPic
   Albanian olosuhteet ei ole lähelläkään Suomen tasoa. Ihmiset oli ystävällisiä ja luonto oli kaunis niin kauan, kun se oli roskaton. Reissun jälkeen oon arvostanu enemmän Suomen toimivaa jätehuoltoa sekä ehdottomasti toimivia suihkuja ja vessaa. Meidän vessa oli tukossa harva se päivä. Ihmisiä jäi ikävä. Yhtenä iltana meidän majoituksen uuni ei toiminut, joten ruoat vietiin naapureiden uuneihin paistumaan. Jos jotain olisin saanut ottaa mukaan se olisi ollut ihmisten vieraanvaraisuus ja positiivisuus. Ja paikallisilta lukiolaisilta olisin halunnut ottaa mukaan päättäväisyyttä ja määrätietoisuutta. Monet halusivat paremman elämän perässä ulkomaille ja se anto potkua opinnoille. Välillä tuntuu pahalta, kun lusmuilee lukiossa ja valittaa pienestä kotiläksystä. Tuolla nuoret kävivät koulua ja koulun jälkeen tekivät loppuillan läksyjä. Niin no kyllähän täälläkin on koulu+läksyt, mutta ihan eri mittasuhteissa ajallisesti. Huh huh, oon niin onnellinen, että kerkeen koulun lisäksi tekemään paljon muutakin.
Image and video hosting by TinyPic
  Mitä mulle siis oikeesti tarttu mukaan tuolta? Ainakin arvostus todella montaa asiaa kohtaan. Oon opetellu pois siitä ylenpalttisesta tavaroiden ostamisesta. Siinä 14-16vuoden ikäsenä ostin paljon vaatteita. Paljon heräteostoksia ja muuta turhaa, jotta saisin onnellisuutta. Albaniassa opin konkreettisesti sen, että tavarat eivät tuo onnea. Lapset oli onnellisia pienistä asioista. Päiväkodeista jäi moni hellyyttävä pieni mieleen. Eniten jäi harmittaan se, että mä en osannu albaniaa enkä pystyny jutteleen niiden kanssa. Muistan yhen tytön kellä oli ehkä söpöimmät silmät ikinä ja pelasin sen kanssa muistipeliä. Tyttö yritti kovasti selittää mulle jotain ja osotteli pelimerkkejä, mun oli pakko tyytyä vaan hymyilemään.
Image and video hosting by TinyPic
   Niin tosiaan tän postauksen linkittyminen jouluun... Haluun sanoo vaan, että älkää stressatko joulusta ja varsinkaan lahjoista. Viettäkää aikaa perheen kanssa, tehkää jotain kivaa yhdessä. Unohtakaa puhelimet ja muut kalliit asiat. Ottakaa ilo irti esim. itsetehdyistä peleistä ja toistenne seurasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti